1 vs 1 jonopeli

 

1 vs 1 jonopelin ydinajatuksena on opetella sijoittamaan pallo vastustajan kenttään ja suojella omaa kenttäpuoliskoa niin, ettei pallo pääse tippumaan rajojen sisäpuolelle. Yhdessä joukkueessa voi olla 1-5 pelaajaa.

Peliohjeet

Yksi pelaaja on kerrallaan kentällä. Joukkueen muut jäsenet odottavat  vuoroaan takarajan takana jonossa. Suorituksensa jälkeen pelaaja poistuu

kentältä, menee oman jonon viimeiseksi, ja jonossa ensimmäisenä oleva pelaaja tulee hänen tilalleen kentälle. Ensitöikseen pelaajan on suojeltava omaa kenttää vastustajan hyökkäykseltä. tämän jälkeen hänellä on käytössään yksi kosketus, jolla hän pyrkii laittamaan pallon verkon yli vastustajan kentässä olevaan tyhjään paikkaan. Pelin alussa joukkueet sopivat mitä pelitapaa käytetään. Eri pelaajat voivat myös käyttää eri suoritustapoja, taitotasonsa mukaan. Suoritustapoja voivat olla:

  • Koppi–Heitto
  • Koppi–Sormilyönti
  • Koppi–Ala-aloitus
  • Suorat lentopallokosketukset: sormilyönti ja hihalyönti
  • Aloitussyöttö tehdään joko heittona, sormilyöntinä tai ala-aloituksena.

Lisää liikettä

Jos peliin halutaan lisää liikettä, voidaan pelaajat ohjeistaa juoksemaan suorituksen jälkeen salin päähän ja koskettamaan takaseinää ennen kuin hän palaa oman jono viimeiseksi. Tämä kikka kannattaa ottaa käyttöön varsinkin silloin kun pelaajia on paljon. Matkan varrelle voidaan rakentaa myös pienet temppuradat, jolloin poistuessaan kentältä lapsen tulee tehdä esim. kuperkeikka tai kärrynpyörä, hyppiä muutaman aidan yli tai ryömiä läpi lyhyen tunnelin. Vain mielikuvitus on rajana!

Kentän koko ja verkon korkeus

Kentän koko ei saisi olla liian suuri, jottei puolustaminen muutu liian vaikeaksi. Ihanteelliset mitat yhdelle kenttäpuoliskolle olisi n 3m x 4m, mutta peleissä kannattaa hyödyntää salissa valmiiksi olevia viivoja, joten tarkkaa kenttäkokoa ei peliohjeisiin haluta määritellä.

Myöskään verkon korkeutta ei haluta määritellä liian tarkasti. Pelaajien pituudesta riippuen suositeltava verkon korkeus on jossain 160-200 cm välissä. Verkon korkeutta päätettäessä on hyvä huomioida, ettämatala verkko helpottaa hyökkäyspeliä, mutta antaa puolustavalle pelaajalle vähemmän aikaa reagoida pallon lentorataan. Korkeampi verkko taas puolestaan hankaloittaa hyökkäyssuorituksen tekemistä, mutta antaa puolustajalle enemmän aikaa reagoida ja liikkua. Verkon korkeus kannattaa suhteuttaa kentän kokoon. Jos pelialue on kovin pieni, voi verkkokin olla matalammalla, mutta jos salissa luontaisesti löytyvät rajat tekevät pelialueesta suuren, kannattaa verkkokin asentaa hieman korkeammaksi.

Pistelasku

Joukkue saa pisteen kun se saa hyökättyä pallon verkon yli niin, että pallo tippuu vastustajan kenttään. Jos pallo menee rajojen ulkopuolelle, saa vastustaja pisteen. Tähän sääntöön tekee poikkeuksen se, että joku vastustajajoukkueen jäsenistä koskee, tai edes hipaisee palloa ennen kuin se tippuu rajojen ulkopuolelle, saa hyökkäävä joukkue pisteen. Vastustaja saa pisteen myös, jos pallo ei mene verkon yli, tai hyökkäävä joukkue käyttää useampaa kuin yhtä kosketusta. Pallo kädessä saa kaatua, mutta pallo ei saa osua maahan. Peli jatkuu pelaajan noustua ylös. Pallo kädessä ei saa ottaa askeleita. Kääntyminen on sallittu. Pisteen saanut joukkue saa syöttövuoron. Syötön jälkeen pelaaja poistuu kentältä. 1 vs 1 jonopelissä pelataan vain yhden erän pelejä, joissa ensimmäisenä 15 pistettä saavuttanut joukkue voittaa pelin.

Peliväline

Pelivälineenä käytetään Mikasa SKV5 lentopalloa.